Leni Grünbaum KTT, Sertifioitu coach, fasilitaattori & kouluttaja Tarinateatteriohjaaja www. linkedin. com / in / lenigrunbaum www. lenigrunbaum. fi

Koronan jälkeisessä työelämässä moni organisaatio kamppailee hajaannuksen, kuormituksen ja heikentyneen yhteisöllisyyden kanssa. Ratkaisuja etsitään usein strategioista, uusista toimintamalleista ja nopeista kehittämistoimista. Väitöstutkimukseni korostaa kuitenkin pysähtymisen merkitystä yhteisöllisyydelle: kehollinen läsnäolo, uteliaisuus ja epävarmuuteen suostuminen luovat tilan yhteyden kokemuksille, jotka vuorostaan tekevät mahdollisiksi monet muut tärkeät muutokset.

Olen työskennellyt yli kymmenen vuoden ajan organisaatioryhmien kanssa valmentajana, fasilitaattorina ja tarinateatteriohjaajana tilanteissa, joissa ryhmät ovat olleet epävarmuuden, ristiriitojen tai muutoksen keskellä. Työssäni olen toistuvasti kokenut hetkiä, joissa ryhmän yli pyyhkäisee voimakas yhteenkuuluvuuden tunne. Vaikka kokemukset ovat ohimeneviä, niillä on ollut pitkäkestoisia vaikutuksia ihmisten välisiin suhteisiin ja siihen, miten he kykenevät toimimaan yhdessä.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässäni väitöstutkimuksessa tarkastelin, miten tällaiset yhteyden kokemukset syntyvät tiimien muutosprosesseissa ja mitä ne voivat mahdollistaa. Tutkimukseni pohjautuu communitas-käsitteeseen sekä affektiteoriaan. Communitas viittaa spontaaniin, syvään yhteenkuuluvuuden kokemukseen, joka mahdollistaa yhteisön uudistumisen. Affekti puolestaan tarkoittaa ihmisten välisissä kohtaamisissa syntyvää energiaa, jonka aistimme kehossa jo ennen tietoista ajattelua ja joka kasvattaa tai kaventaa ryhmän toimintakykyä.

Tutkimukseni korostaa, että yhteisöllisyyttä ei rakenneta pelkästään puhumalla siitä. Tarvitaan tilaa yhteiselle tutkimiselle, aikaa viipyä tärkeiden kysymysten äärellä sekä rohkeutta kohdata keskeneräisyys ja epävarmuus tässä ja nyt.

Tämä tulee mahdolliseksi, kun älyllisen keskustelun rinnalla hyödynnetään kehollisia ja kokemuksellisia työtapoja.

Kolme havaintoa työelämän kehittäjille: 1. Yhteyden kokemusta ei voi pakottaa, mutta sille voi luoda suotuisat olosuhteet Voimallisia yhteyden kokemuksia ei voi synnyttää tieten tahtoen eikä mekaanisesti toteutettavien muutosprosessien kautta. Sen sijaan ne voivat viritä fasilitoiduissa kohtaamisissa, joissa ihmiset saavat tilaisuuden ihmetellä ja tutkia heille tärkeitä kysymyksiä yhdessä. Tämä vaatii aikaa ja luottamusta sekä tilaa erilaisuudelle, keskeneräisyydelle ja ei-tietämiselle.

2. Kehollinen työskentely voi avata väylän muutokseen Tutkimukseni perusteella keholliset työtavat orientoivat ihmisiä toisiinsa, houkuttelevat uteliaisuuteen ja vahvistavat kollektiivista rohkeutta. Tämä edellyttää kuitenkin, että niitä ei tehdä irrallisina harjoitteina, vaan että ne kytketään ryhmän tavoitteeseen. Esimerkiksi yhteisen kehollisen rytmin hakeminen terävöittää fokusta ja tilassa liikkuminen auttaa tunnistamaan nopeasti, mikä on tärkeää. Lisäksi keholliset työtavat

32 HR viesti 4 / 2026