”
Turhautumisen myötä ihmisen käytös muuttuu kyynisemmäksi ja konflikti alkaa häämöttää .
Jos konflikteja yritetään välttää , palataan takaisin perinteisiin johtajuuskulttuureihin . Konfliktien välttely vastaa tunteiden ja turhautumisten tukahduttamista . Onko tunteiden esille tuominen epäammattimaisuutta , sillä eihän työ ole kuitenkaan henkilökohtaista terapiaa ja traumojen käsittelyä . Kuitenkin tunteita saa näyttää , ja muille pitää kommunikoida , miten haluan itseäni yksilönä kohdeltavan .
Yhteisöohjautuvuuden kannalta työyhteisön pitäisi itse määritellä nämä asiat , mutta osaako se ? Kenen tehtävä on tehdä tunnetyön purkamista ja haluavatko työntekijät tunteita osaksi työarkea ? Ovatko ihmiset valmiita puhumaan tunteistaan ?
Yleisin tunne on turhautuminen . Tällöin ihminen kokee itsensä epäkelvoksi ja työtilanteet mahdottomiksi ratkaista hyvillä mielin . Taustalla voi olla lapsuudessa syntynyt identiteettihäpeä , joka heijastuu työelämän vastoinkäymisistä . Identiteettihäpeä voi nousta siitä , ettei ymmärretä työtehtävän merkitystä tai koetaan , että tehtävä on annettu väärälle henkilölle . Turhautumisen myötä ihmisen käytös muuttuu kyynisemmäksi ja konflikti alkaa häämöttää edessä . Papupata odottaa ylikiehumista ja pieni välikohtaus voi aiheuttaa isomman kuohun ihmisessä .
Kenen kanssa turhautumisia pitäisi purkaa ? Onko esihenkilö oikea ihminen ja kestääkö hän olla muiden tunteiden nyrkkeilysäkki ? Onko esihenkilö koulutettu muiden tunteiden purkamiseen ja haluaako hän muuttaa nykyisen roolinsa työnohjaajan kaltaiseksi ? Toisinaan asioista pitää päästä puhumaan ja päästää ns . höyryt pihalle . Henkilö , joka ei ole saanut koulutusta tai ei ole sinut oman tunne-elämänsä kanssa , ei
18 HR viesti 2 / 2024