Ota yhteyttä Timoon

TEKSTI: TIMO JARMAS, ASIANAJAJA, VARATUOMARI, OSAKAS EVERSHEDS ASIANAJOTOIMISTO OY timo. jarmas @ eversheds. fi

Timo Jarmas on erikoistunut työoikeuteen ja riitojen ratkaisuun. Hän kuuluu Eversheds Asianajotoimisto Oy: n työoikeusryhmän vetäjiin. Timolla on pitkä kokemus työ- ja virkamiesoikeudellisista prosesseista yleisissä tuomioistuimissa ja hallinto-oikeuksissa. Hänen asiantuntemuksensa kattaa yritystoiminnan uudelleenjärjestelyihin, yhteistoimintamenettelyyn, johtaja- ja työsopimuksiin sekä työehtosopimusten soveltamiseen ja vaihtamiseen liittyvät kysymykset. Hän neuvoo kotimaisia ja kansainvälisiä asiakkaita vaativissa työoikeudellisissa kysymyksissä. Timo pitää koulutuksia, luentoja ja seminaariesityksiä työoikeudesta.

Yhä useammat työnantajat pyrkivät tarjoamaan työntekijöilleen etätyömahdollisuuden. Etätyössä työ, joka sinänsä voitaisiin tehdä myös työnantajan tiloissa, on organisoitu tehtäväksi tai sitä tehdään tietotekniikkaa hyväksi käyttäen muualla kuin työnantajan toimitiloissa. Etätyötä voi tehdä esimerkiksi kotona, mökillä, matkoilla tai toimistohotellissa.

Etätyömahdollisuuden tarjotessaan ja joustavuutta lisätessään työnantaja voi kehittää työnantajakuvaansa. Työntekijät usein kokevat, että etätyön avulla he voivat sopeuttaa työnsä paremmin kulloiseenkin elämäntilanteeseensa sopivaksi. Toisaalta etätyöhönkin liittyvät omat rajoitteensa. Työn antajan näkökulmasta etätyö on pitkälti myös työaika- ja työturvallisuuskysymys.

Lähtökohtaisesti työ, jota työntekijä tekee kotonaan tai muutoin sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä, jää työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle. Etätyö jää monissa tapauk sissa työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle, eikä työnantajan velvollisuutena tällöin ole seurata työntekijän työ aikaa. Vaikka etätyöntekijään ei sovellettaisikaan työaika lakia, työnantaja ei voi kuitenkaan jättää huomiotta etätyöntekijöiden työpäivien venymistä ja työkuormitusta, sillä työnantaja vastaa joka ta pauksessa etätyöntekijän työturvallisuudesta ja työterveydestä.

Mikäli työnantajalla halutessaan on mahdollisuus kontrolloida etätyöntekijän työn tekemistä, etätyökin saattaa tulla työaikalain soveltamisalan piiriin. Jos työnantaja esimerkiksi tosiasiallisesti määrää työntekijän työajan käytöstä kuten työn aloittamisen ja lopettamisen ajankohdista sekä velvollisuudesta olla työnantajan käytettävissä, etätyö on työaikalain alaista työtä. Tällöin työnantajan tulee seurata etätyöntekijän työajan järjestelyjä ja etätyöntekijän työaika tulee järjestää työaikalain ja mahdollisesti sovellettavan työehtosopimuksen työaikamääräysten mukaisesti. Työntekijä on tällöin normaalisti oikeutettu myös esimerkiksi ylityökorvauksiin.

Etätyössä työn ja vapaa-ajan raja helposti hämärtyy. Kun

työkone on jatkuvasti lähellä ja matkapuhelimeen tulvii sähköposteja, niihin myös vastaillaan kellonajasta riippumatta. Työnantajan näkökulmasta tällaisen työnteon valvonta on käytännössä vaikeaa, eikä työnantaja työajanseurannasta huolimatta välttämättä tule siitä tietoiseksi. Työnantajan intressissä kuitenkin olisi tietää myös vapaa-ajalle valuneesta työnteosta, sillä se saattaa helposti kuormittaa työntekijää jopa säännöllisen työajan puitteissa tehtävää työtä enemmän.

Rajanvetoa työn ja vapaa-ajan välillä joudutaan tekemään myös niissä ikävissä tapauksissa, joissa etätyössä sattuu työtapaturma, sillä etätyössä ainoastaan työnteon yhteydessä sattuneet tapaturmat tulevat korvattaviksi työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla. Fyysisen tapaturman vaaran lisäksi etätyöhön liittyy myös psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Verrattuna tavanomaiseen työnantajan toimipisteessä tapahtuvaan työskentelyyn työnantajan on etätyössä usein vaikeampi havaita esimerkiksi työntekijän työkuormituksen kasvua tai muita työssä koettuja ongelmia. Työnantajan pitäisi pyrkiä luomaan keinot ehkäistä etätyöntekijöidenkin haitallista kuormitusta.

Ensin työnantajan tulisi selvittää etätyöhön liittyvät haittaja vaaratekijät. Kun tämä on tehty, haittoja ja vaaroja voidaan ehkäistä käytännössä esimerkiksi etätyötä koskevin ohjeistuksin ja etätyösopimuksin. Vaikka ohjeistukset on laadittu ja työntekijät on niihin asianmukaisesti perehdytetty, työnantaja ei voi kuitenkaan tuudittautua siihen, että niitä aina noudatetaan. Työnantajan on jatkuvasti seurattava myös etätyöntekijöiden tilannetta ja reagoitava välittömästi, mikäli etätyöntekijän havaitaan kuormittuvan terveyttä vaarantavasti työssään.

Kuormituksen hallinta etätyössä tulee ottaa yhtä vakavasti kuin tavanomaisessa työssäkin työntekijöille aiheutuvan kuormituksen ja muiden työturvallisuusuhkien ehkäisy ja hallinta. Pahimmassa tapauksessa työnantaja voi joutua rikosoikeudelliseen ja vahingonkorvausvastuuseen etätyöntekijän työturvallisuuteen liittyvistä puutteista, jotka ilmenevät esimerkiksi liiallisena kuormituksena. n

2 / 2018 HR viesti 47