Työntekijäkokemuksen johtaminen on aina monivaiheista ja monimutkaistakin, mutta oman mausteensa siihen tuo monikulttuurisuus. Parhaimmassa tapauksessa organisaatio muotoilee työntekijäkokemuksen läpi työsuhteen elinkaaren, mutta silti kokemus on aina työntekijän.
Tarkastelen tässä jutussa kolmea työsuhteen elinkaareen liittyvää kokemusta, jotka mielestäni liittyvät keskeisesti monikulttuurisen työyhteisön johtamiseen.
Saapumiskokemus Osaksi saapumiskokemusta voidaan lukea aiemmin mainittu rekrytointiprosessi. Osaltaanhan se vaikuttaa myös työnantajakuvaan, sitä kohottaen tai huonontaen. Uuden työpaikan saapumiskokemus on jännittävä hetki jokaiselle, kulttuurista riippumatta; odotetaanko minua, tietävätkö työkaverit tulostani, onko jollakin aikaa ottaa minut vastaan vai unohdetaanko minut taukotilan nurkkaan ilman työvälineitä ja tarvittavia avaimia ja tunnuksia?
Vaikka perehdytysprosessi olisi hiottu alusta loppuun ja kaikki tarvittavat hilavitkuttimet saatavilla, saapumiskokemukseen vaikuttaa merkittävästi se, miten työyhteisö ottaa henkilön vastaan. Tervehditäänkö, esittäydytäänkö, pyydetäänkö mukaan kahville ja lounaalle? Ollaanko minusta kiinnostuneita, selitetäänkö sisäpiirin vitsejä, löydänkö itseni osana porukkaa? Työkavereiden suhtautumista määrittää yrityskulttuuri ja sen psykologinen turvallisuus. Sitä ei oikein
voi exceleistä ruksata suoritetuksi, vaikka se niin kätevää olisikin.
Kun työyhteisöön saapuu vieraskielinen henkilö, merkittäväksi termiksi nousee kielitietoisuus. Ovatko perehdytys ja työssä tarvittava dokumentaatio sellaisella kielellä, mitä työntekijä ymmärtää, tai onko ohjeistuksen apuna käytetty kuvia, videoita ja kieliteknologiaa. Entä miten edistetään työyhteisön vastaanottavuutta ja sitoutumista moninaisuudelle, kuten kielelliselle osaamiselle? Uskalletaanko ja osataanko yksinkertaistaa kieltä. Se on haastava, mutta opittavissa oleva taito. Tärkeintä on, että tulemme ymmärretyiksi, vaikka kieliä yhdistämällä, sillä suurin haaste, johon monikulttuurisissa työyhteisöissä saatetaan törmätä, on yhteisen vahvan kielen puute.
Yhteisökokemus Jokainen yhteisön jäsen vaikuttaa yrityskulttuurin muodostumiseen ja jokainen uusi henkilö muokkaa sitä. Monikulttuurisessa työyhteisössä nousee keskeiseksi teemaksi kyky nähdä oma kulttuuri toisen silmin ja ymmärtää toisia kulttuureja.
Hollantilainen sosiaalipsykologi Geert Hofstede on tutkinut ulottuvuuksia, jotka vaikuttavat organisaatioihin ja yhteiskuntaan. Monikulttuurisuuden näkökulmasta niistä voisi mielenkiintoisimpana nostaa valtaetäisyysulottuvuuden. Kulttuureissa, joissa on korkea valtaetäisyys, päätökset tekee johtaja. Kyseisissä kulttuureissa auktoriteettia ja hierarkiaa pidetään tärkeänä. Tällaisen kulttuuritaustan omaavan henkilön voi
26 HR viesti 1 / 2026