En tarkoita sitä, että työpaikan pitäisi olla perhe tai ettei keneltäkään saisi vaatia mitään. Rakkaus työelämässä on arkisempaa ja samalla vaativampaa.
Se näkyy siinä, ettei toinen ihminen merkitse meille vain hyötyä. Kiinnostumme siitä, kuka hän on, emme pelkästään siitä, mitä hän pystyy meille tänään tuottamaan. Toisen onnistumiselle voi tehdä tilaa ilman, että kokee sen olevan itseltä pois.
Rakkaus liittyy myös siihen, miten suhtaudumme itseemme. Terve itsensä rakastaminen ei tarkoita, että pitäisi itseään valmiina tai aina oikeassa. Ehkä päinvastoin. Siihen kuuluu nöyryys nähdä oma keskeneräisyytensä ja halu kehittää itsetuntemustaan. Mitä paremmin tunnemme itsemme, sitä paremmat edellytykset meillä on kohdata muita.
Rakkaus voi kohdistua myös työhön: siihen, että välittää siitä, mitä tekee, haluaa tehdä sen hyvin ja uskoo, että yhdessä voi saada aikaan jotakin merkityksellistä.
Ehkä rakkaudessa on lopulta kyse siitä, että tahtoo hyvää ihmiselle ja sille, mitä yhdessä pyritään saamaan aikaan keskellä tavoitteita, tuloksia ja vaikeitakin päätöksiä.
Se ei tee työelämästä pehmeämpää. Saattaa olla, että se tekee meistä vaativampia myös itsellemme.
Myös organisaatiot muuttuvat ihmisten mukana. Tulemme niihin aina jostakin ja tuomme mukanamme sen, mitä olemme aiemmin oppineet pitämään normaalina, hyvässä ja pahassa. Samalla uusi ympäristö muovaa myös meitä.
Ehkä juuri siksi vanha puheeni kuulostaa nyt omissa korvissani yllättävän ajankohtaiselta.
Ihminen johtajana – johtajana ihmiselle.
Vuosien varrella olen vain alkanut ymmärtää entistä paremmin, kuinka paljon siihen mahtuu.
Meillä on työelämässä enemmän valtaa toistemme elämään kuin aina muistamme. Sen mukana tulee vastuu siitä, mitä jätämme jälkeemme ihmisiin, organisaatioihin ja joskus paljon niiden ulkopuolellekin.
Tulevaisuuden työelämästä puhutaan usein kuin se olisi jotakin, joka on matkalla meitä kohti. Mutta ei se ole. Me teemme sitä jo nyt, toisillemme.
Ja ehkä siksi sen tärkeimmät kysymykset ovat lopulta yllättävän vanhoja.
Ihminen. Elämä. Rakkaus ja valta. n
KUVA: ELINA SIMONEN
4 / 2026 HR viesti 25