TOIMITUSJOHTAJA, HUMAINIC OY
Tämä ei kuitenkaan ole väistämätöntä. Kun tekoäly suunnitellaan ihmiskeskeisesti tukemaan työtä, se voi toimia ajattelun kumppanina ja fasilitoijana, auttaen meitä pysähtymään, kysymään oikeita kysymyksiä ja jäsentämään ajatuksia. Ihmiskeskeisesti suunniteltu tekoäly ei korvaa inhimillistä älyä, vaan vahvistaa ja kehittää sitä. Parhaimmillaan se voi luoda skaalautuvat rakenteet, joiden ympärille koko organisaation oppiminen ja kilpailukyky rakentuvat.
Tekoäly ajattelukumppanina, ei vastauskoneena Mitä jos tekoäly ei antaisikaan vastauksia, vaan kysyisi oivalluttavia kysymyksiä? Mitä jos sen tehtävä olisi auttaa ihmisiä ajattelemaan paremmin ja tehokkaammin, ei ajatella heidän puolestaan? Tulevaisuuden työhön suunniteltu tekoäly voi toimia sparrailevana ajattelukumppanina ja strategisena tiimin jäsenenä. Kun tekoäly suunnitellaan tukemaan ihmisten työtä eikä ottamaan sitä itselleen, toimintamalli kääntyy päinvastaiseksi: tekoäly kysyy ja ihminen ajattelee.
Kun tekoäly fasilitoi keskusteluja ja tuo esiin tallennettuja kokemuksia ja taustaoletuksia, se tekee näkyväksi tiimin yhteisen ajattelukulttuurin. Kun yhteinen ajattelu pääsee kaikkien työstettäväksi, jatkuva oppiminen ja kehittäminen asettuvat osaksi yksilön ja tiimin arkityötä ja sen valintoja. Parhaimmillaan tekoäly voi toimia puolueettomana pelinrakentajana: se kysyy fiksuja kysymyksiä ilman piiloagendaa. Tämä tekee tekoälystä uudenlaisen tiimidynamiikan mahdollistajan: kun kysymykset tulevat neutraalilta“ kollektiiviselta ajattelukumppanilta”, ihmiset uskaltavat sanoa ääneen myös keskeneräisiä ajatuksia. Se lisää luottamusta, osallisuutta ja yhteistä oivaltamista. Tällainen tekoäly ei kyseenalaista tiimin jäseniä, vaan se saa heidät kyseenalaistamaan omat ajatusmallinsa. Tämä pieni ero on ratkaiseva. Se muuttaa koko oppimisen ja kulttuurin kehittämisen asetelman, sillä kun ihminen oivaltaa itse, muutos on pysyvämpi.
Tiedon demokratisointi ja yhteinen älykkyys Fasilitoivien kysymysten myötä tiimit voivat yhdessä tarkastella ajattelunsa syy – seuraussuhteita ja kehittää esiin nousseesta tiedosta uusia ratkaisuja. Tätä prosessia voidaan vahvistaa tekoälyllä. Kun fasilitoitujen keskustelujen tieto kerätään ja tiivistetään organisaation omaan tietokantaan – yhteiseen älykkyyteen – se muuttuu reaaliaikaiseksi, koko organisaation käytössä olevaksi voimavaraksi. Tekoäly voi tällöin proaktiivisesti jakaa käyttäjille juuri heidän tilanteeseensa liittyviä näkökulmia, esimerkiksi mitä yksittäinen henkilö on aiemmin ajatellut samasta aiheesta, miten muualla organisaatiossa on lähestytty samaa teemaa tai millaisia ratkaisuja on syntynyt toisaalla. Tämä demokratisoi tiedon. Päätöksenteko helpottuu ja laajenee, kun tieto ei ole enää yksittäisten henkilöiden varassa.
Työhyvinvointi kohenee, kun työnteon kannalta oleellinen tieto liikkuu avoimesti. Kaikkien saatavissa oleva tieto lisää itseohjautuvuutta ja omistajuutta. Myös niiden henkilöiden työn merkitys kasvaa, jotka eivät olleet mukana tietyssä keskustelussa, sillä heidän ajatuksensa ja oivalluksensa tallentuvat heidän työskentelynsä kautta osaksi organisaation kollektiivista älykkyyttä. Kun päivittäiseen työskentelyyn integroidaan neutraalin ajattelukumppanin mukana lisäksi liiketoiminnan strategia ja arvot, syntyy luonnollinen ja jatkuva kehityssykli ihmisen ja tekoälyn välille: kun ihminen oppii, oppii tekoälykin – ja mitä samansuuntaisemmin tiimin jäsenet toimivat, sitä vaikuttavammaksi kunkin tekeminen muuttuu.
Uskallammeko ajatella tulevaisuutta Tekoälyn avulla voimme johtaa ajattelukulttuuria ja luoda organisaation, jossa tieto ei pysähdy siiloihin, vaan virtaa, yhdistyy ja jalostuu jokaisessa keskustelussa. Organisaation uusi tehtävä onkin mahdollistaa se, että ihmiset ja tekoäly ajattelevat, oppivat ja uudistuvat yhdessä reaaliajassa. Kun ajattelu virtaa, virtaa myös uudistuminen. n
4 / 2025 HR viesti 55