sympa. fi työnantajamielikuvaan. Tyhjä tai epäkäytännölliseksi koettu toimisto heikentää helposti sen merkitystä työn arjessa. Toisaalta tarkoituksenmukaisesti suunniteltu ja oikein mitoitettu työympäristö voi vahvistaa yhteistyötä, lisätä kohtaamisia ja tukea sitoutumista. Tilastrategiasta tulee näin osa henkilöstöstrategiaa.

Mittaaminen tekee tilastrategiasta johtamisen työkalun Keskimääräinen käyttöaste antaa suuntaa, mutta ei yksin riitä päätöksenteon pohjaksi. Rakennusten, kerrosten ja tilatyyppien välillä voi olla suuria eroja, ja tiimien työrytmit vaikuttavat siihen, millaisia tiloja todella tarvitaan. Ilman tarkkaa ja jatkuvaa mittausta organisaatiot arvioivat tilatarpeitaan liian karkealla tasolla. Seurauksena voi olla liiallinen pinta-ala, alikäytetyt alueet ja investoinnit, jotka eivät vastaa todellista käyttöä.

Tilankäytön vaje ei useinkaan näy yhtenä suurena kustannuseränä. Se näkyy pikemminkin pieninä tehottomuuksina, jotka kasaantuvat ajan myötä. Tyhjiä alueita lämmitetään ja siivotaan edelleen, ja palvelutasot noudattavat vanhoja malleja, vaikka käyttö on muuttunut. Samalla johdon on vaikea perustella investointeja tai muutoksia, jos päätöksenteon pohjana ei ole dokumentoitua tietoa.

Fyysinen toimisto ei ole enää itsestäänselvyys, vaan strateginen resurssi, jonka rooli on määriteltävä uudelleen hybridityön aikakaudella. Organisaatiot, jotka mittaavat tilojen todellista käyttöä ja sovittavat operoinnin sen mukaiseksi, voivat vähentää resurssien hukkaa ja tehdä paremmin perusteltuja päätöksiä. Tilastrategia ei ole vain kiinteistö- tai talousjohdon asia, vaan osa HR: n ydintehtävää: varmistaa, että työympäristö tukee liiketoimintaa ja ihmisten onnistumista muuttuvassa työelämässä. n

Lähteet: Perfekta PR Nordic Workplace Utilization Report 2025( NWUR)-raportti

2 / 2026 HR viesti 27