Viime vuosina työelämässä on voinut törmätä puheeseen ” hyvistä tyypeistä ”. Lyhyellä googletuksella vastaan tulee muun muassa koulutuksia , jotka valmentavat työnhakijoita kehittymään tai osoittamaan jo olevansa työpaikkailmoitusten havittelemia hyviä tyyppejä .
Hyviä tyyppejä saatetaan kuvailla esimerkiksi innostuneiksi ja joustaviksi tiimipelaajiksi , jotka haluavat jatkuvasti kehittää itseään . Puheen hyvistä tyypeistä voi nähdä osana viime vuosikymmenten kehityskulkua , jonka myötä suomalaisessa työelämässä on alettu korostaa työntekijöiden persoonan merkitystä . Työkokemuksen ja koulutuksen lisäksi työntekijöiden sopivuutta määrittävät koulutuksen ja työkokemuksen sijaan yhä enemmän heidän henkilökohtaiset ominaisuutensa , kuten asenne ja persoonallisuus .
Persoonallisuutta arvioidaan työelämässä haastatteluilla , simulaatioilla ja psykologisilla testeillä . Testejä hyödynnetään muun muassa rekrytoinneissa , henkilöstön kehittämisessä , tiimivalmennuksissa sekä työn- ja ammatinvalinnanohjauksissa . Koska testejä ja testaajia on niin paljon , testaamisen lukumääristä ei ole tarjolla täsmällistä tietoa . Vuonna 2021 The Guardian -lehdessä esitettiin kuitenkin arvio , että persoonallisuuden testaaminen olisi kahden miljardin dollarin arvoista liiketoimintaa ja kasvaisi noin 15 prosenttia joka vuosi . Vaikka
2 / 2024 HR viesti 45