Jos tunnelastia ei saa purettua , niin se tulee ulos väärässä kohtaa .

Toinen asia , joka aiheuttaa turhautumista on tunne ” jos tiedät mitä haluat , niin mikset tee sitä itse ”. Tätä tunnetta ei uskalleta sanoa ylemmälle henkilölle , koska tehtävä selvästi delegoidaan sinulle . Usein nämä tehtävät siirtyvät vielä eteenpäin , jolloin tehtävänanto ei ole milloinkaan ensi käden tietoa vaan muistuttaa lasten leikkiä ” rikkinäinen puhelin ”, jossa viesti muuttuu joka kerta , kun se siirtyy eteenpäin .

Jos puhutaan yhden työntekijän työntekijätaidoista , hänen pitäisi osata hillitä itsensä ja kommunikoida asiansa esihenkilölleen . Esihenkilön pitäisi tunnistaa tilanne ja auttaa ratkaisemaan epämotivoiva työ . Ammattimaisuutta on oppia tunnistamaan asioita ja oppia kommunikoimaan niistä . Epäammat- timaisuutta on purkaa paha olo muihin ja jättää viestimättä , mistä tunteenpurkaus johtui . Ammattimaisuutta on tunnistaa epäammattimainen tunteenpurkaus ja pyytää anteeksi sen jälkeen .

Yhteisöllisessä johtajuuskulttuurissa nämä asiat otetaan huomioon . Esihenkilöiden tehtävänä on laittaa itse kädet saveen ja omalla esimerkillä näyttää miten työtä tehdään ja miten erilaisissa tilanteissa toimitaan . Olisi hyvä käydä läpi oman tiimin kanssa , miten jokainen käyttäytyy erilaisissa tunteiden vallassa ja miten silloin haluaisi , että häntä kohdellaan .

Tunneasioista ei usein puhuta . Niistä pitäisi puhua useammin . Niihin ei pidä jäädä jumiin , eikä tehdä keskusteluista kenenkään henkilökohtaisia terapiaistuntoja . Tunnetyön tulos voitaisiin esittää kuten työsuojelusuunnitelmat ja kirjata ylös , miten toimitaan eri tilanteissa . Aluksi tämänlainen malli voi aiheuttaa hilpeyttä . Kun ihminen saa raivohalvauksen tai on täysin uupunut , olisi todella käytännöllistä voida katsoa ohjeesta , miten nyt pitää toimia .

Onhan projektityössäkin riskienhallinta yksi perusasioista . Pitäisikö johtamistyössä tunteidenhallinta olla yhtä itsestään selvä aihealue ? n

20 HR viesti 2 / 2024