Käyttöaste ja aikasäästöt vaatimattomia Suomessa Globaalisti 48 % työntekijöistä käyttää generatiivista tekoälyä työssään päivittäin , kun taas Suomessa luku on vain 38 %. Naapurimaat Ruotsi , Norja ja Tanska sijoittuvat tässä suhteessa globaalia keskiarvoa paremmin . Vielä huolestuttavampaa on , että vain 15 % suomalaisista työntekijöistä on saanut tekoälykoulutusta työnantajaltaan – selkeästi vähemmän kuin maailmanlaajuinen keskiarvo , joka on 25 %.

Tekoälyn tarjoama aikasäästö näkyy Suomessa myös vaatimattomana . Kun globaalisti tekoäly tuo keskimäärin 60 minuutin säästön päivittäisiin tehtäviin , Suomessa vastaava lukema on vain 37 minuuttia . Tällä sijoituksella Suomi on tutkimuksen vertailussa viimeisenä .

“ Suomen yritysten on aika herätä . Tekoäly ei ole pelkkä työkalu , vaan se muuttaa työelämää perusteellisesti . Ilman investointeja henkilöstön osaamisen kehittämiseen vaarannamme kilpailukykymme ja kestävän työelämän edellytykset ,” sanoo Adecco Finlandin toimitusjohtaja Suvi Onkamo- Häkkinen .

KUVA : SHUTTERSTOCK

Tekoälyn tarjoama aikasäästö näkyy Suomessa myös vaatimattomana .

Epävarmuus ja loppuun palaminen varjostavat työntekijöitä Tekoälyn hyödyntämisessä ei ole kyse vain teknologisista edistysaskelista , vaan myös työntekijöiden hyvinvoinnista ja luottamuksesta . Suomessa 46 % työntekijöistä kokee työpaikkansa pitkän aikavälin vakauden uhatuksi , ja 12 % pelkää tekoälyn vaikutuksia työpaikkaansa . Burnoutin kokeneiden osuus on myös merkittävä – 42 % suomalaisista raportoi kärsineensä loppuun palamisesta viimeisen vuoden aikana .

Lisäksi tutkimus paljastaa luottamuspulaa johtajia kohtaan . Suomessa vain 44 % työntekijöistä uskoo , että johtajilla on riittävät tiedot ja taidot tekoälyn riskeistä ja mahdollisuuksista . Globaalisti vastaava luku on hieman korkeampi , 46 %.

46 HR viesti 1 / 2025