Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa ja # Koeaika
– aktiivinen suomalainen työelämävaikuttaja monella foorumilla
– tekee vaikuttamista puhujatyön , organisaatioiden valmentamisen , tutkimuksen , mediaprojektien sekä kirjojen kirjoittamisen muodossa
– suorittaa ” syväsukellusta suomalaiseen työelämään ” vuoden mittaisen # Koeaika-projektin kautta
– # Koeaika vie Sahimaan joka kuukausi uuteen suomalaiseen organisaatioon tutustumaan sen työkulttuuriin ja arkeen
– projektin aikana Sahimaa tuottaa yhdessä Duunitorin kanssa autenttista sisältöä työpaikkojen arjesta
– sisältö julkaistaan ja kampanjoidaan sekä Sahimaan omissa , että Duunitorin työelämämediassa ja someverkostoissa , sekä kohdeyleisön tavoittavissa mainoskanavissa
– projektin päätyttyä tutkimusmatkan keskeiset löydökset kasataan kirjan ja dokumenttisarjan muotoon
– kotisivut projektille : www . koeaika . fi
” Esimerkiksi hoiva- ja opetusalalla tehdään vahvasti töitä omalla persoonalla ja kysymys on aina – enemmän tai vähemmän – sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ”, hän toteaa , nyt jo keskisyvällä rintaäänellä .
Tarinoista ammentamassa YIT : n leivissä mies kokeili projekti-insinööriharjoittelijan hommia ja huomasi , että kaupunkisuunnittelussakin tarvitaan psykologista silmää . R-kioskin kauppiaana Sahimaa taas kuuli monta tositarinaa työelämästä kassatyöskentelyn lomassa – ja perin nöyräksi olon teki se , että ihmiset olivat niin valmiita jakamaan kokemuksiaan tuntemattoman tutkijan kanssa .
” Pienen alkukankeuden jälkeen joka paikassa on päästy hyvään vauhtiin ”, kertaa Sahimaa , joka on vuoden kahdeksannessa työpaikassaan , tällä kertaa HR-asiantuntijana Eezyllä .
” Aina hommien alkaessa on sellainen tyhmä fiilis , että en osaa mitään . Se on tietämättömyyden tila , johon on hyvä palata aina välillä ”, Sahimaa tietää .
Repullinen kysymysmerkkejä Matkan varrella työelämän myyttejä ja trendejä on läpivalaistu innolla . Tutkijaa kiinnostaa esimerkiksi , onko duunissa tärkeämpää tuhti tilipäivä vai työstä saatu ei-rahallinen tyydytys , sen merkitys ? Ja kumpi pääsee työelämässä lopulta niskan päälle , generalisti vai spesialisti ? Entä tuleeko alustatalous jyräämään nykymuotoiset työsuhteet niin , että vanhasta mallista ei jää kiveä kiven päälle ?
Vielä ei kuitenkaan ole lopullisten vastausten aika . Projektin loputtua kaikesta kertyneestä materiaalista koostetaan dokumenttisarja ja -elokuva, sekä aiheeseen syventyvä tietokirja . Myös puhujatyötä ja luennointia vuoden mittaisen tutkimusmatkan löydöksistä on luvassa .
” Esimerkiksi johtamisesta voi toki sanoa jo nyt , että siinä on vahvaa kaksijakoisuutta . Toisaalta hoetaan koko ajan , että ihan kaikki riippuu johtamisesta – ja toisaalta korostetaan koko ajan enemmän työntekijöiden itseohjautuvuutta , mitä korona-aika on vain alleviivannut ”, toteaa Sahimaa ja lisää , että pomojen ” statuspönötyksestä ” ollaan koko ajan menossa kohti maailmaa , jossa esihenkilö haluaa aidosti auttaa alaisiaan onnistumaan .
Perehdytys pikakelauksella ? – Ei kiitos ! Yksi työelämän sitkeistä kipukohdista vaikuttaisi olevan puutteellinen perehdytys työhön . Sahimaan mukaan siinä unohtuu helposti se kaikkein tärkein : mitä tapahtuu ihmisten välillä ?
” Esimiehen pitää ottaa kiireetöntä aikaa uuden työntekijän perehdyttämiseen niin , että tämä tulee kohdatuksi ”, hän linjaa . Kun tulokas tuntee itsensä tervetulleeksi ja arvostetuksi , käsillä on jo hyvä perusta , jonka päälle rakentaa .
” Esihenkilöistä riippuu niin paljon se , miten koko perehdytys sujuu ”, Sahimaa toteaa ja lisää , että uuden työntekijän nahkoihin asettuminen ajatusharjoituksen kautta voi auttaa : esihenkilö saattaa tehdä sadannetta perehdytystään , mutta tulokkaalle hetki on ainutkertainen – ja joka sanalla painonsa .
Pienet suuret asiat Entä mitäs sitten kun työ jo sujuu ja arki rullaa ? Mistä elementeistä työn mielekkyys ja merkitys rakentuu pitkällä tähtäimellä ? – Sahimaa toteaa , että psykologinen turvallisuus on tietysti se sokkeli tässä , mutta eri duuneissa eri asiat rakentavat hyvää fiilistä ja flow ’ ta .
” Jossakin työssä on tärkeää , että saa pitää tauot sovitusti . Jossain toisessa hommassa arvostetaan sitä , että saa tehdä työtä ilman , että kukaan kyylää ”, Sahimaa vertailee .
Sahimaa kaipaisi valtakuntaan lisää työntekijäymmärrystä eli ihan yksinkertaisesti parempaa käsitystä siitä , mitä työntekijät ovat vailla – mitä he arvostavat ja mikä saa karvat pystyyn ?
” Tässä ei puhuta sen kummemmista asioista kuin että työpaikalla toimitaan reilusti ja luottamuksen ilmapiirissä . Toisia kohtaan käyttäydytään hyvin ja epäkohtiin puututaan ”, Sahimaa pohtii .
” Arkipäiväinen kokemus – ne perusasiat – on yleensä se mikä ratkaisee .” n
5 / 2021 HR viesti 13