Organisaatioiden tehtävä on rakentaa oppimiselle rakenteet ja mahdollisuudet.

Osaajapula ja oppimisen kulttuuri Suomen työmarkkinoilla vallitsee erikoinen ristiriita: samaan aikaan kärsitään osaajapulasta ja akateemisesta työttömyydestä. Moni organisaatio etsii kiivaasti uusia kykyjä, mutta jättää hyödyntämättä oman henkilöstön potentiaalin.

Ongelma ei useinkaan ole halun tai resurssien puute, vaan rakenteellinen. Oppimista ei ole integroitu osaksi työn arkea, vaan se nähdään irrallisena“ kehittämishankkeena”, joka vaatii erillistä aikaa ja budjettia. Tämä asenne tekee jatkuvasta kehittymisestä vaikeaa – etenkin silloin, kun työkuorma on suuri.

Organisaatiot, jotka ovat onnistuneet tekemään oppimisesta osan yrityskulttuuria, ovat kuitenkin huomattavasti kilpailukykyisempiä. Ne pystyvät reagoimaan nopeammin muutoksiin, tarjoamaan työntekijöilleen merkityksellisiä urapolkuja ja houkuttelemaan uusia osaajia.

Yksi tehokas tapa rakentaa tällaista kulttuuria on mikrooppiminen. Pienet, helposti omaksuttavat sisällöt – kuten lyhyet verkkokurssit, podcastit tai mentoroinnin muodossa tapahtuva tiedonvaihto – mahdollistavat oppimisen kiireisen arjen keskellä.

Oppiminen on myös yhteiskunnallinen kysymys Akateemisen työttömyyden kasvu ei ole vain yksilön ongelma. Se heijastaa laajempaa rakennemuutosta, jossa osaamisvaatimukset muuttuvat nopeammin kuin koulutusjärjestelmä ehtii reagoida. Kun työmarkkinoiden dynamiikka muuttuu, myös oppimisen rakenteita on tarkasteltava uudelleen.

Tarvitaan ratkaisuja, jotka ylittävät työn ja koulutuksen rajan. Julkiset toimijat, oppilaitokset ja yritykset voisivat yhdessä rakentaa jatkuvan oppimisen ekosysteemiä, joka tukee osaamista kaikissa elämäntilanteissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi avoimia oppimisalustoja, lyhytkestoisia täydennyskoulutuksia ja mentorointiohjelmia, joihin työttömätkin voivat osallistua ilman raskaita hakuprosesseja.

Oppiminen on tulevaisuuden turvaverkko – tapa säilyttää työkyky ja merkityksellisyyden tunne, vaikka työura ei etenisikään suoraviivaisesti.

Työ voi katketa, mutta oppiminen ei saa pysähtyä Työelämä ei ole enää pysyvyyden maailma. Yhä useampi vaihtaa alaa tai tehtävää useita kertoja elämänsä aikana. Siksi keskeinen kysymys ei ole, miten estämme työn katkeamisen, vaan miten varmistamme, että oppiminen ei pysähdy sen mukana.

Organisaatioiden tehtävä on rakentaa oppimiselle rakenteet ja mahdollisuudet, mutta vastuu ei ole vain niillä. Jokainen työntekijä – myös työtön – voi aktiivisesti ylläpitää osaamistaan, etsiä uusia tapoja oppia ja pysyä uteliaana. Oppiminen ei ole pelkkä keino säilyttää työpaikka, vaan väline ymmärtää maailmaa, kehittää itseään ja rakentaa tulevaisuutta.

Kun oppimisesta tulee osa identiteettiä, ei yksikään työttömyysjakso enää tarkoita osaamisen katoamista. n

Lähteet: Helsingin Sanomat 21.10.2025: Työ voi katketa, oppimisen ei tarvitse – https:// www. hs. fi / talous / art-2000011503919. html

Chacko, S. & Cox, C.( 2024). Learning in the Flow of Work: Designing Person-Centric Learning Experiences with Just-in-Time Microlearning. Industrial and Organizational Psychology. Cambridge University Press. https:// resolve. cambridge. org / core / journals / industrial-and-organizational-psychology / article / abs / learning-in-the-flow-of-work-designing-personcentric-learning-experiences-with-justintime-microlearning / 5DF634858CC6A503EE31 1A428B6965DC? utm _ source = chatgpt. com

34 HR viesti 4 / 2025