Työfysioterapeutit paljon vartijana Asiakkuuspäällikkö Jani Ropponen Top-Cousins Oy: stä katsoo, että ergonomia tiedostetaan työpaikoilla hyvin vaihtelevasti. Työfysioterapeutit vievät viestiä eteenpäin, mutta keinot ja resurssit panostaa ergonomian parantamiseen ovat hyvin vaihtelevalla tasolla.” Mutta yksikin aktiivinen ja asioista hyvin perillä oleva työfysioterapeutti voi vaikuttaa kokonaisuuteen merkittävästi”, Ropponen pohtii.

Hänen mukaansa sähkösäätöisten työpöytien osuus työpisteissä on kasvanut nopeasti viime vuosina, ja tätä kautta on luotu työntekijälle mahdollisuus eri työasentoihin staattisesta istumisesta aktiivisten puoli-istuvien asentojen kautta aina seisomatyöhön saakka.

” Asentojen vaihtaminen vaatisi yleensä näytölle vielä varren, jolla se saataisiin säädettyä kulloinkin sopivaksi. Pienergonomiaan kuten hiiriin, hiiriohjaimiin, ja rannetukiin panostetaan edelleen yleensä vasta, kun ongelmia alkaa ilmaantua”, Ropponen toteaa.

” Akustiikkaan ja valaistukseen panostaminen on keskimäärin vielä heikommalla tasolla. Ergonomiaan panostavat yleensä enemmän suuremmat yritykset, joissa hyödyt ja haitat ovat helpoimmin mitattavissa. Pienemmissä yrityksissä tilanne on kirjavampi ja paljon yrittäjän suhtautumisesta riippuvainen”, hän kuvailee.

KUVA: ONGO ® GMBH

Pitkällä tähtäimellä menemme kohti sellaista työympäristöä, jossa voimme paremmin, kun käytämme aktiivisemmin kehoamme.

Murra rutiinin kahleet! Työntekoa häiritsevät tekijät tulisi poistaa sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä, Ropponen huomauttaa.” Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön antama ohjeistus – jossa tauotetaan staattista istumista tasaisin väliajoin – pyrkii vähentämään staattisista asennoista aiheutuvia ongelmia myös pidemmällä tähtäimellä”, Ropponen toteaa ja lisää, että yleensä pyritään nivomaan staattisen istumisen katkaisu luontevaksi osaksi työtä.

” Ihminen on fyysinen sekä psyykkinen kokonaisuus ja yksi osa-alue vaikuttaa toiseen. Nyt pyritään pois staattisuudesta ja pyritään aktivoimaan työntekijää jossain määrin myös fyysisesti työpäivän aikana, vaikka työskenneltäisiinkin toimistossa.”

Ropponen muistuttaa, että ergonomia on tiede, joka jatkuvasti korjaa itse itseään. Hän uskoo ja toivoo, että tulevaisuudessa tullaan luomaan työympäristöjä nykyistä paljon ihmislähtöisemmin.

” Pitkällä tähtäimellä menemme kohti sellaista työympäristöä, jossa voimme paremmin, kun käytämme aktiivisemmin kehoamme. Tällöin siis otetaan fyysisen aktiviteetin tarve ja positiiviset vaikutukset osaksi työpäiväämme”, Ropponen toteaa, mutta tiedostaa tässä myös haasteen: työteho ei yleensä saa laskea edes lyhyellä tähtäimellä.

” Onneksi ihminen on erinomainen ja nopea mukautuja.” n

40 HR viesti 3 – 4 / 2017