Goljattia kaatamassa Etydin läpimurto tapahtui kamppailussa tyypin 2 diabetesta vastaan. Kakkostyypin diabetes ei ole mikään pieni kanto kaadettavaksi: koko kansallisesta terveydenhuoltobudjetista 15 prosenttia solahtaa taudin hoitamiseen. Kakkostyyppi on todettu jo puolella miljoonalla kansalaisella ja asiantuntijat varoittavat, että nykymeiningillä miljoonan rajapyykkiä kolkutellaan varsin pian.
” Etydin avulla olemme pystyneet etukäteen tunnistamaan niitä markkereita, jotka viestivät vahvasti kakkostyypin diabeteksen riskistä. Tämän tiedon avulla olemme pystyneet todella panostamaan ennaltaehkäisyyn”, kuvailee Päivi Metsäniemi.
Etydin tehot tunnustettiin keväällä 2016, kun Vaasan yliopiston ja VTT: n yhteistutkimus julkaistiin. Tutkimuksen mukaan Etydiin perustuva tyypin 2 diabeteksen hoitomalli todella toimii – ja voisi tuoda suomalaiselle yhteiskunnalle jopa kahden miljardin euron säästöt, mikäli se laajennettaisiin kansalliseksi toimintatavaksi.
Kakkostyypin diabetes oli kuitenkin vasta alkua: nyt Etydin piirissä on jo parikymmentä eri sairautta, joihin systeemi valppaasti reagoi. Tarkoitus on, että punainen lippu heilahtaa lääkärin näytölle hyvissä ajoin – ja asiakas saa tarvitsemansa avun ennen kuin hänen vaivastaan tulee akuutti.
KUVA: SUOMEN TERVEYSTALO OY
Digillä tulosta Juosilan ja Metsäniemen mukaan asiakasyrityksissä tiedostetaan vahvasti, että talon tärkein voimavara on ihmiset. Vaikeaksi käykin löytää maasta firma, jossa ei haluta – ainakin noin periaatteessa – panostaa työntekijöiden hyvinvointiin. Harvemmassa ovat ne edelläkävijät, jotka näkevät työterveyden olevan kriittinen osa yrityksen strategista työkalupakkia.
Yritysasiakkaille tarjottavat digitaaliset työkalut auttavat pääsemään kiinni niihin asioihin tai haasteisiin, jotka ovat kullekin organisaatiolle olennaisia.” Työterveystoimenpiteiden kohdentamista – ja niihin tehtyjen investointien vaikuttavuutta – saadaan mitattua ja seurattua nyt paremmin kuin koskaan”, arvelee Juosila, joka vetää Terveystalon 25 hengen” digitiimiä”.
” Asiakkaat haluavat digityökalujen vaikuttavuudesta faktaa ja nyt sitä on tarjolla. Nähtävissä on jo maailma, jossa digitalisaatio läpäisee asiakasyrityksen kaikki toiminnot, tavalla tai toisella.”
Terveys mahtuu taskuun Kantavana ideana on, että jokainen työntekijä – eli yksittäinen työterveysasiakas – saa Terveystalosta joustavaa, räätälöityä palvelua. Oma Terveys-palvelusta löytyy kätevästi kaikki tiedot mm. omista laboratoriotutkimuksista, rokotuksista ja lääkärikäynneistä.
” Meillä on jo puoli miljoonaa Oma Terveys-käyttäjää”, kertoo Juosila. Talon sisällä puhutaan” terveys taskussa”-palvelusta, koska sovellusta on erityisen vaivatonta käyttää älypuhelimella.
Oma Terveys-palvelu myös valjastaa esimerkiksi videot asiakkaiden avuksi. Kun fysioterapeutti näyttää videoklipillä, kuinka liikkeet tehdään, ei tarvitse enää tuskailla printattujen( ja kenties hämärien) kirjallisten ohjeiden kanssa.
” Toukokuusta lähtien palvelu on ollut kaksisuuntainen, mikä mahdollistaa palauteen antamisen tehtyjen harjoitteiden perusteella”, kertoo Metsäniemi.
Ketju kestää Juosila ja Metsäniemi muistuttavat, että digitaalisuus ei koskaan saa olla itsetarkoitus – ja välillä digikin voi mennä metsään. Totta on kuitenkin se, että digitaalisia työkaluja käyttämällä ihmisiä pystytään ohjaamaan ja kannustamaan erittäin tehokkaasti.
” Tavallaan aikaisemmin asiakas oli omillaan vastaanottokäyntien välisen ajan. Nyt on yksi ja sama, katkeamaton kokemus huolenpidosta”, kuvailee Metsäniemi.
” Tämän johdosta asiakas voimaantuu ihan uudella tavalla ja myös sitoutuu omaan paranemiseensa entistä paremmin.”
Terveystalo on kehittänyt Oma Suunnitelma-työkalun juuri tätä prosessia vahvistamaan. Kyseessä on asiakkaan ja asian tuntijan yhteinen työkalu, jonka avulla katsotaan eteenpäin: mikä tavoite on asiakkaalle tärkein juuri nyt ja millä keinoilla se saadaan toteutumaan.
” Suunnitelmaan kirjataan elämäntapamuutoksia tukevat arkiset toimintatavat, seuraavat laboratoriokontrollit ja
30 HR viesti 3 – 4 / 2017