Tämä on niin valtaisa kysymys , että varmaan puolet meistä , ainaki ei-binääreistä , jotka on vähän kasvanu ohi normaaliperhemuodostuksen , vois kirjottaa vaikka kokonaisen artikkelin , koska sitä on taipumus vältellä ajatuksia , joihin ei oo oikein itsellä mitään kontrollia . Totta kai jokainen haluais varmasti jollain tavalla tulevaisuutensa varmistaa , mut .. how ? (…) Mun työllistymiseni on aivan hirvittävän vaikeaa , mul ei tuu olemaan jälkikasvua , mun omat rahat on sit varmaan finaalissa ku mä olen vanha , siinä vaihees , onko järjestelmät semmoses kunnossa , että tämmösist ihmisist pitää kukaan huolta , minkälaiset asenteet ihmisillä on vanhojen queer-ihmisten hoitamiseen , kohdellaanko meitä samanarvosiks jossain vanhainkodissa sillon . Mieluummin välttelisin tämmösen kysymyksen ajattelemista aivan kokonaan , saati sitten että vastaisin siihen sillon ku kysytään , et mimmonen ihminen mä olen .

Katkelma on osa väitöskirjani tutkimusaineistoa , jossa testivastaajat käyvät läpi persoonallisuustestien kysymyksiä ja puhuvat ääneen , miten he tulkitsevat kysymyksiä ja päätyvät vastaamaan niihin siten kuin vastaavat . Tutkimuksessa tarkastelen , miten testivastaajat kuvailevat itseään ja tulkitsevat testiä .

Joskus ajatellaan , että käytäntö ja teoria ovat toisistaan irrallisia .

En siis tutki testivastaajien mielensisäisiä prosesseja tai pyri tunnistamaan heidän persoonallisuuspiirteitään , vaan analysoin sitä , minkälaisina asiat nimeltä ” persoonallisuus ” ja ” persoonallisuustesti ” näyttäytyvät testivastaajien puheessa . Kiinnostuksen kohteena on , millaista kuvaa maailmasta ja ihmisyydestä persoonallisuustesteissä ja testivastaamisen yhteydessä rakennetaan .

Jo alustava analyysi on osoittanut , että persoonallisuustestit häivyttävät rakenteellisten tekijöiden , kuten sukupuolen , sosioekonomisen aseman , iän ja toimintakyvyn merkitystä yksilöiden toimintaan . Jos tätä ei tunnisteta , elämässä menestymistä voidaan päätyä selittämään liiaksi yksilöiden sisäsyntyisillä ominaisuuksilla . Testivastaajat tunnistavat , että testikysymykset sisältävät normatiivisia oletuksia . He voivat myötäillä mutta myös kyseenalaistaa niitä ja selittää omaa toimintaansa aivan toisenlaisten selitysmallien kautta . Sen sijaan että esimerkiksi yllä olevan katkelman testivastaaja yhdistäisi vastauksensa omiin luonteenpiirteisiinsä , hän selittää sitä rakenteellisilla tekijöillä , kuten sukupuolella , iällä , sek suaalisella suuntautumisella , matalapalkkaisuudella , työpaikka vajeella sekä yhteiskunnallisilla asenteilla ja palveluiden saatavuudella . Vastauksensa lopussa testivastaaja päätyy kyseenalaistamaan , mitä hänen vastauksensa kertoo persoonasta .

Useat tutkimukseen osallistuneet henkilöt kertoivat oppineensa itsestään uusia asioita , kun he puhuivat ääneen omia testivastauksiaan . Vaikka persoonallisuustesti perustuu ajatukselle suhteellisen pysyvistä persoonallisuuspiirteistä , kiinnostavaa on , että testivastaaminen teki monille näkyväksi , kuinka tilannesidonnaista oma toiminta onkaan . Koska vastausprosessin ääneen puhuminen oli niin antoisaa , syntyi ajatus , voisiko ohjaus- tai arviointitilanteissa hyödyntää testikysymyksiä keskustelun pohjana . Eräs haastattelemani rekrytointipsykologi totesikin , että taitava konsultti selvittää mekaanisesti lasketun testituloksen lisäksi , miten testivastaaja on vastannut kysymyksiin . Käytännössä tämä voisi tarkoittaa yksittäisistä testikysymyksistä keskustelemista .

Joskus ajatellaan , että käytäntö ja teoria ovat toisistaan irrallisia . Tällöin saatetaan sanoa , että vain käytäntö kiinnostaa . Tutkimukseni tulee tekemään näkyväksi , että käytäntö ja teoria kietoutuvat väistämättä yhteen . Tämä tarkoittaa , että käytännön takana on aina jonkinlaisia oletuksia maailmasta ja ihmisistä . Jos tätä ei tiedosteta , voidaan huomaamatta ylläpitää sellaisia arvoja , oletuksia ja luokituksia , joiden takana ei välttämättä voida seistä . Siksi onkin tärkeää , että ammattilaiset tiedostavat , millaista todellisuutta oman työn käytännöt vaivihkaa tuottavat , keitä menetelmät palvelevat ja keitä ne ohittavat . Näin menetelmiä voidaan kehittää tai luoda niille kokonaan erilaisia vaihtoehtoja . n

Kirjoittaja : Sara Liinamo työskentelee sosiaalipsykologian väitöskirjatutkijana Itä-Suomen yliopistossa . Tutkimusta rahoittaa Koneen Säätiö .

48 HR viesti 2 / 2024