ILMOITUS
ja ilmeeltään raikkaiksi , kuitenkin Karl Lindahlin alkuperäistä arkkitehtuuria ja talon monivaiheista historiaa kun nioittaen .
Muunneltavat ja mukautuvat tilat on varusteltu monipuolisella AV-tekniikalla .
Hiljattain raikkaasti uudistuneita , mutta arvokkuutensa säilyttäneitä jugend-tyylisiä kokoustiloja on kahdeksan ( Matti Paasivuori , Esko , Anita , Pitkäsilta , Tokoinranta sekä tuoreimpina Johtokunta , Kirjasto ja Viktor Julius von Wright ). Vuonna 2024 uudistetaan suuremmat jugend-tilat Karl Lindahl , Juho Rissanen ja Tarja Halonen .
Viimeisimpiin tilauudistuksiin kuuluu myös kolmannen kerroksen Kallio-kokonaisuus . Ilmeeltään moderni Kallio-kokonaisuus on saanut innoituksensa historiallisen työväenkaupunginosan monivivahteisuudesta . Alueen tunnetut maamerkit näkyvät sekä sisustusratkaisuissa että tapahtumatilojen nimissä .
Kallio-tilakokonaisuus koostuu kolmesta muun muassa seminaareihin , valmennuksiin , kokouksiin ja workshopeihin soveltuvasta kokoustilasta ( Karhupuisto , Brahenkenttä ja Hakaniementori ) sekä niitä yhdistävästä lämpiöstä . Kallio-kokonaisuus sai juuri uuden jäsenen viidennen kerroksen Merihakakokoustilasta .
Paasitornista löytyy myös useita persoonallisia inspiraatiotiloja . Kellarikerroksessa sijaitseva kokoustila Tarmo johdattaa vieraat talon urheiluhistoriaan – rakennuksessa on nimittäin vuosien saatossa isketty lukuisia nyrkkeilykilpailuja . Pilvien rajasta löytyy puolestaan Huippukabinetti , josta on suora yhteys tornin näköalatasanteille .
Kokous- ja tapahtumatilojen yhteyteen sijoitetut aulat ja lämpiöt toimivat aputiloina , joihin voidaan tarvittaessa rakentaa ilmoittautumispisteet ja pienimuotoiset näyttelyt sekä järjestää taukokahvitukset . Myös monet kokoustilat soveltuvat näyttelykäyttöön ja tarjoiluihin .
MATKALLA MAAILMANPERINTÖKOHTEEKSI
Maailman upeimmat ja kulttuuriarvoiltaan merkittävimmät työväentaloiksi rakennetut kohteet on koottu kokonaisuudeksi , jolla tähdätään Unescon maailmanperintöluetteloon . Kulttuurihistoriallisesti arvokas Paasitorni on yksi seitsemästä eri puolilla maailmaa sijaitsevasta huippukohteesta , joista jokaisella on oma ainutlaatuinen tarinansa .
Paasitorni valmistui vuonna 1908 Helsingin Työväenyhdistyksen toimitaloksi . Paasitorni on ollut alusta saakka vilkas kokoontumis- ja kohtaamispaikka . Arkkitehtonisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaan kohteen julkisivussa käytetään samalta tontilta louhittua graniittia . Jylhän graniittilinnan vanhin osa on tyyliltään myöhäisjugendia ja vuonna 1925 valmistunut laajennusosa edustaa 1920-luvun pohjoismaista klassismia .
Työväenaatteen puolestapuhujien kohtaamispaikasta tuli sisällissodan syttyessä punaisten päämaja . Sisällissodan tulitusten myötä rakennus kärsi vaurioita : juhlasalin katto romahti ja talon puuosat syttyivät tuleen . Rakennus kunnostettiin ja torni rakennettiin uudenmallisena vuoden 1919 kuluessa .
1920-luvulla tehdyn laajennuksen myötä Paasitornista tuli Helsingin kuuluisimpia juhla- ja ajanvietepaikkoja . Paasitornissa on vuosikymmenten mittaan nautittu ravintolailloista ja tansseista , katsottu elokuvia ja järjestetty nyrkkeilyotteluita .
1980-luvulla Paasitorni alkoi vakiinnuttaa asemaansa ainutlaatuisena kokous- ja kongressikeskuksena . Tällä vuosituhannella monipuolista kohtaamispaikkaa on tuotu nykypäivään kunnioittaen rakennuksen monivaiheista historiaa .
Paasitornin laatu ja vastuullisuus on tunnustettu sertifikaatein . Paasitorni sai toiminnalleen laatusertifikaatin ( ISO 9001 ) ensimmäisenä suomalaisena kokouskeskuksena vuonna 1999 . Vuonna 2012 Paasitornille myönnettiin ISO 14001 -ympäristösertifikaatti , joka on vahva merkki vastuullisesta suhtautumisesta ympäristöasioihin . n
Helsinki Congress Paasitorni Paasivuorenkatu 5 A 00530 Helsinki Puh . 09 7089 611 myynti @ paasitorni . fi www . paasitorni . fi Helsinki Congress Paasitorni @ paasitorni Helsinki Congress Paasitorni
2 / 2024 HR viesti 35