” Sehän on paras tilanne , jos oveen ei koputeta . Mutta silloin kun koputetaan , se on merkki siitä , että ongelmille halutaan tehdä jotain – ja se on aina hyvä asia .”
Joka päivä uutta oppimaan Mikä sitten motivoi sovittelijaa itseään ? – Tokola katsoo , että organisaation kyky oppia ja korjata virheitään on iso ja inspiroiva juttu . Tässä prosessissa sovittelijalla on tärkeä tontti täytettävänä :
” Tässä työssä voi tehdä hyvää ja lisätä ihmisten uskallusta sanoa niitä omia mielipiteitä ääneen . Kun asiat opitaan sanomaan suoraan , voidaan päästä paljosta pahasta eroon työpaikoilla ”, hän uskoo .
Omassa työssä suojaa ammattirooli , jonka kautta pystyy käsittelemään rankkojakin asioita . ” Sovittelun ihan alkuvuosina se oli vielä opettelua , että miten omat tunteet pidetään prosessista ulkona ”, Tokola myöntää .
Tunnekylmä ei tarvitse olla , mutta se pitää muistaa , että sovittelija ei ratkaise riitaa , vaan osapuolet itse .
” Hyvin usein sovittelu on oppimisprosessi kaikille siihen osallistuneille .” n
Työyhteisösovittelija Marianne Tokola sanoo , että sovittelijan työssä luottamus on kaiken perusta . Työntekijöiden täytyy voida luottaa siihen , että konflikteja ainakin yritetään ratkaista täysillä .
KUVA : MARIANNE TOKOLA
MIKSI SOVITTELUA TARVITAAN ?
TEKSTI : SAMI J . ANTEROINEN
Työpaikoilla tilanteet , jotka koetaan epäoikeudenmukaisiksi , epäasialliseksi kohteluksi , kiusaamiseksi ja henkiseksi väkivallaksi ovat valitettavan yleisiä Suomessa . Painostuksen ja kiusaamisen kohteeksi joutuminen tappaa Suomessakin työnilon tuhansilta ihmisiltä vuosittain .
Alentuneen työtehon , sairaslomien ja -eläkkeiden takia henkinen väkivalta aiheuttaa yhteiskunnalle ja liike-elämällekin huomattavia taloudellisia menetyksiä . Henkistä väkivaltaa ja työpaikkakiusaamista koskevat tutkimukset kiteytyvät usein toteamukseen , että keinoja väkivallan tai kiusaamisen lopettamiseen ei ole . Myös tapauksissa , joissa epäterveisiin ilmiöihin puututaan , jäävät toimet usein puolitiehen , koska ei ole tietoa sopivista keinoista , joilla tarttua konfliktiin .
Kyse on vakavasta ongelmasta , sillä monet henkilöt joutuvat työyhteisössään jatkuvan , toistuvan , systemaattisen kielteisen käyttäytymisen kohteeksi . Väkivallan ja kiusaamisen kohteena uhri kokee itsensä puolustuskyvyttömäksi , eikä löydä keinoja , miten saisi kielteisen käyttäytymisen itseään kohtaan päättymään .
Käräjäreissua ei kukaan tahdo Toisinaan konfliktit kärjistyvät oikeudenkäynnin asteelle , jolloin ristiriidan käsittely ja ratkaiseminen siirtyvät osapuolten edusmiehille , asianajajille ja tuomareille . Rankaisujärjestelmä erottaa osapuolet lopullisesti toisistaan ja osapuolten konfliktin ratkaisuprosessiin osallistumisen hyödyt jäävät tavoittamatta .
Konfliktinratkaisussa voidaan käyttää sovittelua hyvinkin tuloksellisesti . Sovittelua hyödynnetään tänä päivänä lähes kaikilla elämänaloilla , kuten perheissä , kouluissa , työyhteisöissä , ympäristöasioissa , kaupankäynnissä ja tuomioistuimissa .
Sovittelu voi olla vähäisten tai vakavien riitatapausten selvittämistä , rikosasioiden ratkaisemista ja laajimmillaan kansainvälistä rauhansovittelua . Sovittelussa konfliktin osapuolia voidaan tukea ja ratkaisuja etsiä tavalla , jossa yksilöt voimaantuvat ja heidän keskinäiset suhteensa korjaantuvat . n
Lähde : Timo Pehrman & Esa Poikela : Työyhteisösovittelu – keino ratkoa konflikteja työpaikoilla
16 HR viesti 2 / 2022