HR viesti 2/2019 | Page 35

tekevät tiivistä yhteistyötä koko kuntoutusprosessin ajan”, kertoo vastuusuunnittelija Penttinen. ”KIILA-kuntoutus edistää työntekijöiden työhyvinvointia, mutta vielä on tärkeää tiedottaa KIILA-kuntoutuksesta. Esimerkiksi yrityksille tutumpi oli usein Aslak-kuntoutus.” ”Lähtökohtana on se, että suomalaiset voivat esimies ja työterveyshuolto ovat tärkeitä toimijoita, jotka pääpiirteittäin hyvin, mutta he myös kuormittuvat työssään. Kuntoutuksen avulla isketään positiivista kiilaa tähän haitalliseen kehitykseen – siitä myös KIILA-nimi”, Penttinen kertoo. Penttisen mukaan ihmisten elämäntilanteet ovat niin moninaisia, että voimavaroja arkeen tarvitaan paljon. ”Esimerkiksi silloin kun ihmisillä on työnhallinta heikentynyt, Kelan Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksen Kuntoutuspalvelujen ryhmästä vastaava Leena Penttinen sanoo että, lähtökohtana on se, että suomalaiset voivat pääpiirteittäin hyvin, mutta he myös kuormittuvat työssään. Kuntoutuksen avulla isketään positiivista kiilaa tähän haitalliseen kehitykseen. pitää antaa välineitä ensin hahmottaa oma työkyky ja sitten korjata tilanne.” Penttinen muistuttaa, että kuntoutus on aina muutosprosessi – ja joskus muutosta itsessä pitää kuulostella ja herätellä ihan tosissaan, ennen kuin saadaan aikaan halutunlainen lopputu- los. Reilun vuoden ryhtiliike Miten KIILA sitten toimii? – Tyypillisesti työterveyshuolto tunnis- taa työntekijän työkyvyn riskit ja määrittää ajankohdan, jolloin kuntoutusta tarvitaan. Vastaavasti myös työntekijän esimies voi tunnistaa tilanteen, ottaa asian esille sekä ohjata työntekijän työterveyshuollon kautta kuntoutukseen. KIILA-kuntoutus toteutetaan ryhmämuotoisina avovuorokau- sina (majoitusmahdollisuus) ja yksilöllisen avopäivän (majoi- tusmahdollisuus) sekä yksilöllisten käyntikertojen yhdistelmänä. ”Ryhmämuotoiset jaksot ovat kaikille pakollisia. Kuntou- tuksen pituus ja sisältö muodostuvat kuntoutujan tilanteen arvioinnista, ryhmäjaksoista ja yksilöllisistä osista sekä pää- tösosasta”, kuvailee Penttinen. KIILA-kurssi sisältää 10–13 ryhmämuotoista vuorokautta, 1 yksilöllisen avopäivän ja 2–4 yksilöllistä käyntikertaa (joista vähintään yksi asiantuntijan käyntikerta). Kurssi toteutetaan 1–1,5 vuoden aikana. ”Vuonna 2018 KIILA-kuntoutuksiin osallistui 2  760 ihmistä”, kertoo Penttinen. ”Kuntoutuksessa on tärkeää pereh- tyä myös työpaikan toimintatapoihin ja työolosuhteisiin”, 2/2019 HR viesti 35