” Mutta kun otimme teollisuusyritysten rinnalle muita yrityksiä nähdäksemme ovatko tutkimustulokset yleistettävissä muille toimialoille, niin aika hyvin ne noudattivat samaa kaavaa.”

Tutkimuksessa perehdyttiin Suomen johtamiskäytäntöjen laatuun käyttäen uutta, Suomen teollisuuden toimipaikkojen johtamiskäytäntöjen laatua mittaavaa kyselyaineistoa, ns. FMOP-aineistoa( Finnish Management and Organizational Practices Survey). Aineiston on tehnyt Tilastokeskus Taidot työhön-hankkeen toimeksiannosta. Vastausaineistossa oli 731 toimipaikkaa.

Mitä PISA-ihmelapsesta tulee isona? Toinen kiinnostava aineisto löytyi OECD: n PIAAC-tutkimuksesta, joka tunnetaan aikuisten” PISA-tutkimuksena”. Tutkimuksiin osallistui myös esimiehiä ja muita johtajia, jolloin johtajuuden avaimista saatiin hiukan osviittaa.

” Kun johtajien kyvykkyyttä arvioitiin luku- ja kirjoitustaitoa mittaavalla testillä, Suomi oli maailman ykkönen”, Maliranta toteaa.

Suomen PISA-menestys sekä lapsissa että aikuisissa voi selittyä osin sillä, että testatut henkilöt saattavat olla samojakin – tai ainakin se on mahdollista, sillä PISA-tutkimuksia on tehty jo niin pitkään, että testatut teinit ovat ehtineet käydä koulunsa ja siirtyä työelämään ja osa on voinut edetä jo johtamistehtäviinkin.

” Ehkä PISA-lapsista on saatu meille hyviä johtajia”, Maliranta naurahtaa.

” Pomo mokasi, lama iski” Arvioidessaan viimeaikaista johtajakeskustelua Maliranta toteaa, että nykyään pyritään liian herkästi kuittaamaan tuottavuusongelmat nimenomaan johtamisongelmina.

” Tämä ikään kuin’ hedelmistään puu tunnetaan’-ajattelu on meillä vahva, vaikka tuottavuus riippuu kymmenistä, ehkä sadoista yksittäisistä seikoista, alkaen ihan huonosta onnesta.” Esimerkiksi viimein päättynyttä taantumaa on huono pistää susisurkean sinivalkoisen johtamisen piikkiin.

” Historia tuntee tapauksia, joissa mailla menee pitkään hyvin ja sitten ei enää menekään”, Maliranta toteaa ja tarjoaa esimerkiksi Japanin.” Johtamisen kanssa sillä ei välttämättä ole juuri mitään tekemistä.”

Maailman huipulle sattumalta?” Sen sijaan menestyksessä johtamisella on vissi rooli”, Maliranta uskoo. Pelkkä onni ei mitenkään selitä 1990- luvun lopun telealan nousukiitoa, kun suomalainen kännykkäosaaminen pyyhki muilla pöytää.” Kilpailu oli todella kovaa ja silti suomalainen yritys hallitsi toimialaa toistakymmentä vuotta. Ei sellainen ole mahdollista ilman hyvää johtamista.”

Maliranta mainitsee myös työtyytyväisyyden ja tuottavuuden välisen vahvan linkin.” Hyvän johtamisen seu-

Tutkimus ei paljastanut suomalaisten nais- ja miesesimiesten välillä juuri merkittäviä eroja. Ylimpään johtoon edenneet naiset ovat kuitenkin keskimäärin mieskollegojansa vahvemmin uudistajia ja valmiimpia haastamaan sekä kyseenalaistamaan.

rauksena yrityksissä on tyytyväisiä työntekijöitä ja tuottavuus hyvällä tolalla.” Esimerkiksi Eurofoundin tutkimuksessa suomalaisten työtyytyväisyys on ollut erittäin korkealla tasolla.

” Eurofoundin lähestymistapana oli selvittää esimiestyön laatua työntekijän näkövinkkelistä ja tulokset olivat, elleivät erinomaisia, niin erittäin tyydyttäviä”, hän muotoilee.

Ei mikään ekstroverttiradikaali Milttonin ja Workplace Nordicin marraskuisen tutkimuksen mukaan suomalainen johtaja on kansainväliseen kollegaansa verrattuna luontaisesti vähemmän sosiaalinen, uudistajana maltillisempi sekä yleisesti ottaen harmoniahakuisempi. Tutkimus kattoi yli 800 suomalaista johtajaa ja esimiestä.

Psykologi Jarkko Rantanen Workplace Nordicista arvioi, että suomalainen johtaja vaikuttaisi olevan tyypillisesti maanläheinen ja käytännöllinen johtaja, joka ei turhia pullistele eikä pulise.

” Kysymys on, riittääkö suomalaisen johtajan halu haastaa ja luoda uutta”, pohtii Rantanen.

Merkittävä ero suomalaisten ja kansainvälisten johtajien välillä löytyi mukautuvuudesta. Suomalainen johtaja etsii keskimäärin enemmän harmoniaa kuin kansainvälinen johtaja.

46 HR viesti 1 / 2018